Niin monena kesänä on pitänyt mennä, mutta ei ole tullut lähdettyä. Jos nyt tänä kesänä ottais ja tekis sen päätöksen, että nyt mennään eikä aina vaan meinata :) Lavatanssit <3 Ei mitäään buggia tai svengaavia swing-tansseja, vaan ihan perinteiset humpat, valssit ja tangot on lähellä sydäntä.
Kesäyöt, tanssilava järvenrannalla, tanssimusiikki... Sitä on kesätunnelma parhaimmillaan
Paras lavatanssimuistoni on vuosien takaa, jolloin olin 18 -vuotias ja olin tyttöjen kanssa viettämässä kesälauantaita Savion lavalla. Olimme lähdössä pois, kun n. 70-80 -vuotias mies tuli hakemaan illan viimeisille valsseille. Tanssiote oli yllättävän jämäkkä ja ryhdikäs. Laitoin silmät kiinni ja annoin sekä musiikin että partnerin viedä. Tunsin olevani kuin ilmassa leijuva höyhen. Toivoin, ettei valssit olisi loppuneet koskaan. Sitä muistoa kannan sydämessäni aina.
1 kommentti:
Miten multa on jääny tää sun postaus kokonaan välistä... lavatanssien tunnelma on kyllä mukava, mutta kun on kaks vasenta jalkaa niin siellä ei oo kiva olla, jos joku hakee. Kerran oon ollu jossain Yläneen suunnalla (olisko se ollu Lallintalo?) Kake Randelinin tähdittämän illan, ja voi kamala. Kaveri vei mut sinne vähän niinkuin vasten tahtoani, ja vaikka kuinka pakoilin, sai yksi tanssittaja mut kiinni. En muista siitä kuin kengät, kun koitin koko ajan katsoa, etten polje sen varpaille... :)
Vastaan samalla taas täällä sun kysymykseen - yleensä neljä viikkoa on saikun pituus, riippuen erinäisistä asianhaaroista kuten leikkauksen suuruus ja ko. ihmisen työ. Puutarhurilla tai karjanhoitajalla pidempi, VR:n lipunmyyjällä lyhyempi. Tosin en mie voi tietää, miten raskaita taakkoja lipunmyyjät nostelee, kun ne ei oo siinä luukulla myymässä...
Lähetä kommentti