"Takaisin luontoon. Elämme vain kerran. Hiiteen velvollisuudet" - Muumipappa, Muumilaakso

Kuvia minun ja tyttären kahdenkeskiseltä matkalta, jonka teimme Tampereelle.
Joka kerta Tamperelle saapuessani minun tekisi mieli halata jokaista vastaantulijaa, niin onnelliseksi siellä tulen :)

Koskipuistossa

Rakkauden sillalla Ratinassa

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. 

~Muumipappa~

Valoa tunnelin päässä, tunneli Tampereen Rautatieaseman kupeessa

Niin karu betonitunneli, että tämä on kaikessa rujoudessaan kaunis.
Tunneli Tampereen Rautatieaseman kupeessa

Rannalla Ratinassa

Rauhallinen hetki aikaisin aamulla, kupillinen espressoa, tuore croisantti ja paikka aamuauringossa tuolla parvekkella. Haave...

Kuva otettu Emil Aaltosen leikkipuistosta

Lavatanssikausi avattu!

Eilen oli kauan odottamani ilta: tämän kesän ensimmäinen lavatanssi-ilta. Ei olisi voinut olla parempaa kauden aloitusta kuin Agents<3: menevää musiikkia, vesisateinen ja viileähkö kesäilta.

Topi Sorsakoski & Agents-  El cumbancero

Topi Sorsakoski & Agents - Maailma ilman rakkautta

 

Agents - Apache

 

Niin innoissani olin tästä lavatansseihin pääsystä, että päätin panostaa viimesen päälle :) Mekkona oli EMP:ltä tilattu Pink Floral Dress

Kuvat lainattu EMP:n sivuilta

Mekon kaveriksi virkkasin Novitan Kotiväestä pikkuboleron muuten omalla ohjeella, mutta palan ohje on otettu Novitan Kesä 2010 paloista tehdyn tunikan ohjeen mukaan.

Ja pitihän tarpeelliset tavarat saada johonkin, joten samasta langasta virkkasin pikkulaukun. Kiinnitys satiininauhoilla. Hihnaksi ompelin leveämpää satiininauhaa. Pituutta sen verran, että laukun olisi pystynyt kantamaan olalla, mutta minä kieputin hihnan käden ympärille ja pidin tanssien aikana laukkua kädessä. 

Ja parin viikon päästä taas lavalle juhannustansseihin! :) Aion tälläkin kertaa tanssia niin kauan kuin jalat kantaa.

Ihanaa pääsiäistä!

Meitä työntekijöitä muistettiin tänään kukkakimpuilla kiitokseksi kevään töistä ja pääsiäisen kunniaksi.

Nautinnollista pääsiäistä kaikille! :)

Elimistö taistelee...

... tauteja vastaan.

Vielä eilen oli imusolmukkeissa niin suuri hyvien ja pahojen välinen sota, että aina kumartuessa tuntui, kuin puoli kaulaa olisi täytetty lyijypainoilla. Sama tunne, kun poskiontelotulehduksessa painaa pään alas ja kasvot täyttää humahtava kipu. Nyt tuo sama tunne oli kaulalla. Leukanivelen takana oleva imusolmuke oli niin turvoksissa, että hetken pelkäsin koko imusolmukkeen räjähtävän ihon läpi. 

Nyt tilanne on rauhoittunut, mutta olo on hieman hutera, mutta ei sairas. Ikäänkuin ennakkoaavistusta tulevasta. Tai sitten tämä olo johtuu siitä, etten viime yönä nukkunut paria tuntia enempää. Sain unta vasta klo 4 aamulla ja heräsin vähän jälkeen klo 6. Kaikki tämä vain sen takia, että sunnuntaina oli tiedossa aikatauluja, autolla ajamista, parkkeeraamista, käynti sellaisessa liikuntahallissa jossa en ollut ennen käynyt, auton tankkaamista ja piti keksiä missä saisin tulostettua maksukuitin, kun meidän taloudesta ei löydy yhtään toimivaa tulostinta.

Joillekin tämä on ihan arkipäivää. Minulle se on ahdistava stressi. Haluan tuttua ja turvallista, tietää mitä tuleman pitää, en pidä yllätyksistä enkä uusista paikoista tai ihmisistä. Minulle kaikki muutos on ensin pahasta, vaikka loppujen lopuksi muutos olisikin suunta parempaan.

Noh, päivän tapahtumat on taputeltu ja sekä minä, neitokainen että hänen ystävänsä olemme hengissä ja voimme hyvin. Minäkin olisin ansainnut mitalin kaikista niistä viimeaikaisista tapahtumista, joissa olen tämän vuoden puolella ylittänyt itseni ja antanut laittanut itseni likoon 150 %:sesti  , mutta tässä kuva mitalista, mikä pujotettiin tänään neitokaisen kaulaan hänen street dance -tanssiryhmänsä  otettua osaa alueellisesssa kilpailussa.

Ei ihanampaa :)

Kevät.

Perjantaivapaa. Sain maata meritähtiasennossa keskellä sänkyä ja keskellä olohuoneen lattiaa. Aamun täydellisen hiljaisuuden rikkoi vain kellon tikitys ja kissan pehmeä kehräys. Sain siivota ensin keittiön tiskipöydän ja sen jälkeen vetäytyä sohvalle, nostaa jalat ylös ja uppoutua lukemaan. Sitten siivota keittiön pöydän ja tämän jälkeen uppoutua katsomaan elokuvaa sukkapuikkojen kilistessä käsissä. Sen jälkeen raivata olohuonetta ja sen tehtyäni pistää musiikit soimaan ja siirtyä peilin ääreen leikittelemään erilaisilla kampauksilla. Oma rytmitys <3

Lauantaivapaa.
- 11 kg.
Oli kerrankin aikaa siivota vaatekaappia ja tehdä kunnollinen raivaus. Kohtuullinen kasa liian isoksi käyneitä vaatteita sai lähtötuomion. En vaan ole vielä päättänyt, että vienkö varastoon, kirpparille vai suoraan kierrätykseen.

Sunnuntaivapaa.
Aamuaurinko herätteli ennen aamukahdeksaa. Kissa kehräsi jaloissa. Päätin vielä viipyä lämpimässä pesässä ja heräsin uudestaan tunnin päästä. Halusin nauttia rauhallisesta aamusta. Nuuhkin peittoa. Se tuoksui raikkalle, rennolle sunnuntaiaamulle. Jatkoin loikoilua, peiton lämpimässä sylissä, miehen hellässä kainalossa ja uppouduin Riikka Pulkkisen teokseen Raja. Kahden tunnin päästä huomasin kääntäneeni viimeisen sivun. En muista koska viimeksi kirja olisi saanut minut niin otteeseensa, että se oli luettava yhdellä kertaa.

Aamupalaksi tuoretta kahvia ja lämpimiä, täytettyjä croisantteja.

Sydän täynnä rakkautta.

Akut on ladattu.

Olen valmis uuteen viikkoon.

Sixpence None The Richer - Kiss Me. Sopii hyvin tämän viikonlopun tunnelmiin :)

Ompeluksia

Viikko sitten innostuin ompelemisesta ja tänään sama innostus on jatkunut.

Viime viikonloppuna ompelin itselleni ympyrähameen. Tämä kangas on niin kevyttä, etten taida uskaltaa esiintyä tässä kodin seinien ulkopuolella, ettei tule tehtyä "marilynit" ;)

Ompelin myös sifongista tuubihuivin. Oli tuo sifonki sen verran haastavaa leikattavaa, etten taida hetkeen sifonkiin koskea :P

Tänään halusin käsille jotain pientä askaretta. Surautin ompelukoneella hiuksiin rusetin ja kaulaan viskoosihuivin.

- 10,9 kg

Kuva vasemmalla: niin hervottoman iso sotanorsu vuoden 2013 lopulla, joka ei mahdu edes kuvaan

Kuva oikealla: tänään töistä tullessa näpsästyt kuva.

Alkaa jo tulokset näkymään peilistä omaan silmäänkin :)  Vielä on työmaata, mutta I FEEL GOOD!

Tämä biisi saa treeneissä liikettä lihaksiin ja lantioon ;)

Mitään uutta auringon alla?

No ei uutta eikä aurinkoakaan.


Paitsi, että olen saanut pudotettua painoa tehokkaasti Michael Mosleyn 5:2 -dieetillä, jossa viikosta viitenä päivänä syödään normaalisti ja kahtena päivänä (ei peräkkäiset päivät) paastotaan niin, että naisilla kalorit jäävät 500 kcal (miehilä 600 kcal). Itse olen noudattanut ohjeen mukaista 36 h paastopäivää eli jos maanantaina syön viimeisen kerran klo 20:00, niin seuraavan kerran saan syödä kaloreita laskematta keskiviikkona klo 8:00.

Ensimmäiset paastokerrat olivat rankimmat (päänsärkyä, unettomuutta, kiduttavaa nälkää), mutta nyt kun olen jo reilun kuukauden noudattanut tätä ruokavaliota ja ollut 3 viikkoa (4 viikko alkaa) 4:3 -dieetillä (paastopäivät ma, ke ja pe) niin nyt viikonlopun jälkeen oikein odottaa tulevaa paastopäivää. Tämän ruokavalion avulla olen oppinut syömään pienempiä annoskokoja ja kiinnittämään huomiota siihen mitä syön.

Yritys-erehdyksen kautta huomasin, että minun oloni on kaikkein paras, kun käytän kaikki kalorit yhdellä aterialla tai siihen kun pääsen kotiin. Paastopäivinä en syö mitään aamulla enkä töissä, vaan pidän 24 h paaston , sitten pyrin syömään aterian sekä iltapalan  (max 500 kcal) ja loppuajan taas paastoan. Minun kohdalla ei toiminut kaloreiden pilkkominen pitkin paastopäivää. Se vaan aiheutti nälkää ja kiukkuista oloa. Parhaita paastopäiviä on maanantai ja keskiviikko, sillä silloin kuskaan tytärtäni töiden jälkeen harkoissa ja pääsen kotiin syömään vasta n. klo 19-20 eikä ajatukset harhaile ruuassa tai syömisessä. Enkä näe nälkää!


Hyvin usein minulta on kysytty, että mitä oikein syön paastopäivinä. Tässä pari esimerkkiä:

Wokkivihannekset ja maustettu tofu

Painonvartijoiden pitsa: tomaattimurska, tuore basilika, tuore rakuna, ilmakuivattu kinkku

Voin siis tehdä aivan tavallista kotiruokaa, mutta itse syön sitä vain sen verran ettei paastopäivän kalorit ylity eikä minun tarvitse tehdä perheen muille jäsenille eri ruokia. Itse asiassa miehenikin innostui tästä samasta ruokavaliosta ja nyt meillä molemmilla on paino lähtenyt laskuun.

Suurimmat muutokset mitä tämä uusi ruokavalio toi tullessaan on:
- emme syö enää yhtä paljon lihaa tai maitotuotteita kuin ennen. Aiemmin olimme molempien suurkuluttajia.
- annoskoot ovat pienentyneet. Emme sorru ahmimiseen ruokapäivinäkään.
- painon putoaminen
- herkuttelu vähentyi.
- alkoholi jäi pois.

Olin aiemmin sokerihiiri ja ahmin karkkeja. Nyt saatan ottaa pari ja se jää siihen. Alkoholin suhteen viimeisin kerta oli jouluaattona kun maistoin veljen viskiä. Aiemmin oli tapana ostaa pullo valkoviiniä, mitä join hiljalleen viikonlopun aikana,mutta nyt sekin jäi pois. Ensin mieheni oli tipattomalla tammikuulla ja minä mukana, mutta minun osalta tämä tipaton jatkuu. Ajattelin, että tekisi tiukkaa kun mieheni otti pari lasillista punaviiniä ja tarjosi kyllä minullekin, mutta minulle riitti alkoholiton siiderijuoma ja kivennäisvesi :) Itse asiassa tykkään tästä tunteesta, kun olen mielihalujeni yläpuolella. Minulle tulee älyttömän hyvä tunne, kun pystyn pysymään lujana ja onnittelemaan itseäni siitä, etten tälläkään kertaa sortunut. Olen oman itseni herra ja kasvatan itsehillintää.




Painon suhteen tavoitteena oli 10 kg kesään mennessä (kaiken kaikkiaan ylipainoa 17 kg), mutta reilussa kuukaudessa on paino pudonnut jo 7 kg enkä koe, että minun olisi tarvinnut luopua mistään.
Sitten kun olen saanut karistettu vielä ylimääräiset 10 kg, aion juhlia uutta minää. Ehkä sitten sallin itselleni sen valkoviinilasillisen. Tai sitten en ;)